yrjö kokko ungelon torppa – Yrjö Kokko oli kirjailija ja eläinlääkäri, joka sotien jälkeen etelään kyllästyttyään muutti Lappiin ja asettui Enontekiön Hettaan, jonne hän rakensi itselleen talon Ounasjärven Ungelonniemeen. Siitä kirjan nimi. Ungelo itsessään on etelänkielellä uivelo. Se on pohjoisessa asuva hyvin kaunis pieni sorsalintu. Yrjö Kokko oli innostunut lintujen valokuvaamisesta, ja kirjan tekstistä suurin osa kertookin paitsi torpasta, josta Kokko omin käsin rakensi jonkinlaista oman mielensä ulkoista kuvaa, myös kirjailijan yrityksistä saada täydellisiä valokuvia uiveloista ja telkistä, jotka torpan ympärillä pitivät järvessä peliään.

En muista enää, mistä minä sain kirjan itselleni, mutta muistan että olin noin kymmenvuotias, kun yritin lukea sitä ensimmäisen kerran. Se ei sytyttänyt. Kerronta oli niin tapahtumatonta ja yksitoikkoista, liian vähäeleistä tarinaa miehelle, jonka mieltä hallitsivat James Oliver Curwood ja Karl May. Sittemmin yritin lukea kirjaa monta kertaa seuraavien vuosien mittaan, mutta aina yhtä huonolla menestyksellä. Jollain tavalla sen hiljainen tapahtumattomuus ei sopinut minun oman elämäni todellisiin tai kuviteltuihin rytmeihin. Lopulta annoin kirjan jollekulle, joka osasi arvostaa sitä enemmän.

Noin vuosi sitten törmäsin kirjan yhteen kuluneeseen kappaleeseen kierrätyskeskuksessa, jossa kirjat eivät nykyisin maksa käytännöllisesti katsottuna mitään. Jokin siinä oli kaikesta huolimatta jäänyt vaivaamaan minua, sillä minulle tuli voimakas halu ostaa se ja yrittää vielä kerran. Ja nyt se puraisi. Kirja oli sama, mutta minä olin eri kuin se poikanen, joka kauan sitten yritti päästä kirjaan sisään, ja nuori mies, joka yritti sitä useammankin kerran, kumpikaan pääsemättä kirjan kanssa samoille aallonpituuksille.

Tämä on varoitus kriitikoille, jotka tietävät jokaisesta kirjasta totuuden. Oma maku ei edusta koko lukijakuntaa eikä edes koko itseä, paitsi jos kuuluu niihin, jotka kulkevat elämänsä läpi muuttumattomina. Harva kriitikko osaa tarkastella ja arvioida kirjoja (tai musiikkia tai elokuvia tai mitä hyvänsä) oman makunsa ohi ja kykenee tunnistamaan teoksen ansiot, vaikka ei pidäkään siitä itse. Vielä harvemmalla on moraalia sivuuttaa sellainen kirja ja jättää sen esitteleminen jollekulle sellaiselle, joka kenties pääsee siihen paremmin sisään.

Tarina on myös kehotus kirjanystäville palata joskus vanhoille jäljilleen niin kuin kettu, joka kuulemma pystyy harhauttamaan metsästäjiä sillä tavoin. Totta on, että uusia kirjoja julkaistaan nopeammin kuin niitä kerkeää lukea, mutta yhtä totta on, että suurin osa maailman kirjoista jää kuitenkin meistä itse kultakin lukematta. Ja että hyviä kirjoja on menneisyydessä enemmän kuin tänä kustannusvuonna, siitä samasta perspektiivisestä syystä kuin joskus joku huokaa, että mihin ovat kadonneet kaikki suuret filosofit tai säveltäjät, kun niitä ei ole enää.

Tosiasiassa ei niitä ole koskaan ollut elossa kovin monta yhtä aikaa. Se on Gaussin käyrän lahjomaton laki. Keskikertaisuus on aina tavallisinta. Mutta kun katsoo ajassa taakse päin, historian viivaperspektiivi kutistaa pitkät etäisyydet, ja helposti näyttää siltä, että menneisyydessä mestareita oli enemmän kuin nyt. Ei ollut. Mutta kumulatiivisesti, kun kaikki lasketaan yhteen, vanhoja mestariteoksia on melkein alalla kuin alalla paljon enemmän kuin uusia. Ja tulevaisuudessa niitä vasta onkin, sillä historia on luultavasti vielä pidempi eteen kuin taakse päin. Nykyisyys on aina köyhyyden kuoppa. Miksi keskittyä tonkimaan vain sitä? Ja kun tulevaisuuden arkistoja ei pääse kaivamaan, menneisyys on rikkain kirjallisten aarteiden varasto, aina paljon rikkaampi kuin tämä kustannusvuosi.

Yrjö Kokon Ungelo on kaunis kirja, kaunis juuri siinä eleettömyydessään ja tapahtumattomuudessaan, joka pienestä pojasta ja nuoresta miehestä oli sietämätönä. Kuitenkin se on täynnä tapahtumista. Mutta sen ymmärtämiseksi pitää nähdä, että elämä koostuu pienistä asioista, ja että loppujen lopuksi pienuus ja suuruus ovat katsojan silmissä.

Kun suuri kansantaitelija Vesku Loiri äskettäin kuoli, tasavallan presidentti ilmaisi surunsa toivottaen ystävälle hyvää matkaa “tuntemattomahan tupaan”. Niin kuin kaikki tämän lukijat tietävät, ilmaus tulee Eino Leinon ikikauniista runosta Nocturne, sen viimeisestä säkeestä.

Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehväseppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär’ elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

Ilmaisun ei tarvitse tarkoittaa pelkästään tai lainkaan kuolemaa. Sen voi lukea myös viittauksena ihmisen kääntymiseen kohti mielenrauhaa. Kirjallisuudessa tuskin on koskaan kuvattu sitä kauniimmin. Meditatiivinen elämänasenne, jonka harvoin löytää nuoruuden hormonien paiskoessa purtta hallitsemattomalla tavalla, on yksi Yrjö Kokon Ungelon torpan perusväreistä.

En tarkoita tässä meditaatiolla sitä, että istutaan jalat ristissä ja tuijotetaan omaa napaa, sillä meditaatiolla on monia muitakin muotoja. Yksi niistä on keskittyminen arkisiin asioihin niin että ei anna menneen eikä tulevan syödä nykyisyyttä. Usein sitä nykyisin kutsutaan nimellä mindfullness. Se on eräänlaista hartautta, ja kun sen löytää, aukeaa monenlaisia mielenkiintoisia perspektiivejä myös sille hämäräiselle tielle. Voi olla, että ei niitä oikeasti monella muulla tavoin aukeakaan. Kokon Ungelo on sellaista kirjallisuutta. Se ei sovi kiireisille, eikä niille, joiden mielessä todellisuus on aina horisontin takana. Todellisuus on tässä ja nyt.

Miten seuraan helpoimmin tätä blogia ?

Helpoin tapa seurata tämän blogin päivityksiä on kenties käydä painamassa seuraa-nappia blogin fb-sivulla, jolloin saat tiedon päivityksistä omaan fb-syötteeseesi: klikkaa tätä: FB Hypnozoneblogi!

Jos haluat saada tämän saitin postauksista RSS-syötteen, kätevintä voi olla käyttää jotain RSS-lukijaohjelmaa. Hyvä ilmainen on esimerkiksi Feedreader . Sen saa osoitteesta https://feedreader.com/

Saadaksesi tästä blogista 15 uusinta postausta aiheesta riippumatta, kopioi RSS-lukijaasi URL

https://hypnozone.org/feed/

Jos haluat tilata vain osan postauksista, kopioi RSS-lukijaasi joku tai jotkut seuraavista URL-osoitteista:

hypnozone-blogi (Erkki Kauhanen) https://hypnozone.org/category/hypnozone/feed/

vierailijoiden blogiesittelyt https://hypnozone.org/category/guestblogs/feed/

kirjailija kertoo omastaan https://hypnozone.org/category/omat/feed/

( yrjö kokko ungelon torppa kirjavinkki hypnozoneblogi )