William Goldingin Kärpästen herra (1954)

William Goldingin Kärpästen herra -kirjan kansi

william goldingin kärpästen herra – On olemassa kirjoja, jotka ovat niin yleispäteviä, että ne voivat mutatis mutandis kertoa asioista, jotka ovat joskus tapahtuneet, tapahtuvat nyt, ja tulevat tapahtumaan vastakin. Yksi sellainen on kirjallisuuden nobelisti (1983) William Goldingin fyysisiltä mitoiltaan pieni teos Kärpästen herra. Se on kertomus joukosta koulupoikia, jotka lento-onnettomuuden seurauksena joutuvat autiolle saarelle ilman yhtään aikuista. Ilmaston ja ravinnon puolesta eloonjääminen ei ole ongelma, joten alkuhämmennyksen jälkeen pojilla on aikaa muuhunkin kuin eloonjäämistaisteluun. Alkaa syntyä kulttuuria ja lopulta yhteiskunta. Mutta millainen.

On olemassa sanonta, että jokainen yhteiskunta ja sivilisaatio on joka hetki vain 20 vuoden päässä barbariasta. Ne 20 vuotta ovat se aika, joka tarvitaan vastasyntyneen villimiehen kasvattamiseen vastuuntuntoiseksi aikuiseksi. Ajatus on mielenkiintoinen ja on helppo myöntää se todeksi. Kuitenkin historia osoittaa, että se ei ole totta. Todellisuudessa meillä ei ole edes kahtakymmentä vuotta: barbarian siemen on läsnä tässä ja nyt, ja sen itäminen voi tapahtua paljon nopeamminkin.

Goldingin kirjassa poikajoukosta löytyy monenlaisia yksilöitä. On vastuuntuntoisia ja vakavia poikia, jotka haluavat saarenkin oloissa säilyttää sivistyneen yhteiskunnan vaatimukset, ja sitten sellaisia, jotka huomaavat tilaisuuden toteuttaa alempia vaistojaan, narsistisia piirteitään, vallanhimoa ja sadismia. Loput ovat jotain siltä väliltä, ja monella ei ole asiasta kovin vahvaa mielipidettä. Mutta laumavaisto, halu miellyttää vahvempiaan tai vaikkapa pelko, ajaa heidät seuraamaan ja lopulta jäljittelemään joukon kypsymättömimpiä ja barbaarisimpia hahmoja. Seurauksena on yhteiskunta, jossa raaka voima ja häikäilemätttömyys on valtaa, väkivalta heikompia ja erimielisiä kohtaan keskeinen viihdyke ja hyve, ja mielen alimpien vaistojen varaan rakennetaan mystisiä rituaaleja, joilla lepytetään alitajunnan demoneita. Siis sellainen yhteiskunta, joka nähdään tämän hetken Venäjällä, jossa mieleltään vammainen Vladimir Putin on kerännyt ympärilleen eliitin, jonka jäsenistä kukaan ei ole aikuinen moraalisessa ja eettisessä mielessä ja joista useimmat missä tahansa sivistysvaltiossa tuomittaisiin elinkautisiin raskaista rikoksista, ja aivan hieman vähemmän sivistyneessä (mutta kenties realistisemmassa) valtiossa iloisesti hirtettäisiin ojennukseksi ja opetukseksi muille, niin kuin Irakissa tehtiin Saddamille ja hänen lähipiirilleen.

Mutta Goldingin visio primitiivisen yhteiskunnan syntymisestä eettiseen ja moraaliseen tyhjiöön, jossa kontrolloivan aikuisen läsnäolo puuttuu, ei ole totta ainoastaan Venäjän kaltaisissa henkisissä kehitysmaissa vaan myös muualla, meilläkin Suomessa. Yksi tila, jossa se näkyy selvästi, on sosiaalinen media. Siellä koko ajan vahvistuva woke- ja cancel -kulttuuri, vihapuhe, ääriajattelun normalisoituminen ja väkivaltaista kumousta haluavan äärioikeiston voimaantuminen ovat pohjimmiltaan sama asia: kun henkisen aikuisen kontrolloiva läsnäolo puuttuu, ihmisten primitiiviset piirteet nousevat esiin. Some on narsistien soidin, jossa ekshibitionistit keräävät ihailijoita. Ja narsisteista on vain harvoin joukon vastuullisiksi johtajiksi.

Puhuttaessa ”aikuisista” ihmisistä somessa minun väitteeni saattaa tuntua loukkaavalta, mutta mitä ilmeisemmin kaikki eivät ole eettisessä ja moraalisessa eli yhteiskunnallisessa mielessä aikuisia vaikka kellottaisivat mitä vuosia. Me elämme yhteiskunnassa, jossa iso osa ihmisistä on aikuisia vain paperilla. Luultavasti niin on ollut aina, mutta somen kokoavan ja voimaannuttavan vaikutuksen vuoksi ilmiö kärjistyy. Infantiilit löytävät toisensa ja tajuavat olevansa jos ei enemmistö niin kuitenkin merkittävä osa väestöstä, jopa poliittinen voima. Se näkyy lukemattomin tavoin. Myös siten, että monenlainen peterpanismi on muodostunut kokonaisen suuren sukupolvenosan ihanne-elämäntyyliksi. Kadonneet lapset pakenevat aikuisuutta erilaisiin leikkeihin, joita ei toki leikeiksi tunnisteta ja tunnusteta. Se on toinen ilmiö, mutta oksa saman sairauden puusta.

Vielä selvemmin Goldingin kuvaama ilmiö näkyy nuorison somessa, jonne koulukiusaaminen ja jengiväkivalta on sujahtanut yhtä luontevasti kuin se olisi juuri sitä varten syntynyt. Goldingin kuvaama keskenkasvuisten heimoyhteiskunta, jossa heikommat ovat voimakkaampien riistaa, on monelle lapselle aivan liian totta. Lapset saavat mielenterveysongelmia ja tekevät itsemurhia jouduttuaan somessa toisten hampaisiin. Koulun pihalla kiusaamista on ainakin valvovinaan joku opettaja, mutta lasten somessa vallitsee Kärpästen herran barbaarinen heimolaki.

Goldingin kirja perustui kirjoittajan pessimistiseen analyysiin ihmiskunnasta ja ihmisistä, ja valitettavasti hän on siinä niin oikeassa, että kirja on tänään kenties vielä enemmän ja laajemmin totta kuin hänen aikanaan. Jos et ole koskaan lukenut sitä, niin ota se käteen ja nauti nobelistin kerronnasta.

Miten seuraan helpoimmin Hypnozoneblogia ?

Helpoin tapa seurata tämän blogin päivityksiä on kenties käydä painamassa seuraa-nappia blogin fb-sivulla, jolloin saat tiedon päivityksistä omaan fb-syötteeseesi: klikkaa tätä: FB Hypnozoneblogi!

Jos haluat saada tämän saitin postauksista RSS-syötteen, kätevintä voi olla käyttää jotain RSS-lukijaohjelmaa. Hyvä ilmainen on esimerkiksi Feedreader . Sen saa osoitteesta https://feedreader.com/

Saadaksesi tästä blogista 15 uusinta postausta aiheesta riippumatta, kopioi RSS-lukijaasi URL

https://hypnozone.org/feed/

Jos haluat tilata vain osan postauksista, kopioi RSS-lukijaasi joku tai jotkut seuraavista URL-osoitteista:

hypnozone-blogi (Erkki Kauhanen) https://hypnozone.org/category/hypnozone/feed/

vierailijoiden blogiesittelyt https://hypnozone.org/category/guestblogs/feed/

kirjailija kertoo omastaan https://hypnozone.org/category/omat/feed/

( william goldingin kärpästen herra kirjavinkki hypnozoneblogi )

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *